South Korea
Denuu Korea woowu tandiima e Fuuta Aasi, to babbal Korea. Ko hari hee ngolu Jimu Korea to babbal, Sinu Kore to gari hee ngolu, ree Čiina to babbal, e Kanada to jee taaba. Korea Kore soŋ tolno, abiiji-ko lelsaandi, to Moon Jae-in ɗembeeli ande koo. Kore soŋ na e Fuuta Kore gooto, to aano limi ko Seoul. Kore soŋ goɗngal ngolu haa 51 xalat, e duuɗe, haaɗde hee e cuurdi, e heeɗinde, e ndanwi. Tanko kore soŋ ngolu boŋngol, e limol, boowol e heewollo. Denuu Kore soŋ ɗemɓe United Nations, World Trade Organization, e G20.
Nguurndam
Sarataaɗoore to kore diitin huɓo wuurnde, hay huutoraandi defteru maayɗe. Tawaano kelal lu Seoul, salantere maayde, gollondiral lu maayndaamaa -3-3 keeƴe C (27-37 keeƴe F) caggal nguurnannde, hay 22-26 keeƴe C (72-79 keeƴe F) caggal gallaannde. Gana kore wonaa kuureenjoore huɓo, hay doofondiral gale dotirɗe. Kungaangol hulu (Guyso to Myeese) beero wonaa ko waalo waannde kore caggal ina warde jiingomal ijlaande, tawaano hampi ma no fotiiji ñalɗinen ñawnde. Gana huyoo (Tiisembar to Feewrar) ƴeeyi maani, hay hoore hannde waawde so ngaal ma ndiijnin, tawaano ñalƴanta heen hackalanniine nayketa ma yahorɗe nde maaɓnde. Kañumma, sarataaɗoore to kore etan huɓo ko yikadete ñalɗannde, hay ngaal maa nauwetee hakkunde ko eynoyoowo caggal goɗngol to nguurnannde. Kuugol joome (supitaare-hesuurte) beero lifi ndemploye etan kore caggal refti nii nguurnannde, hay yantude hakkunde hakkunde ko ndima to kala rewya men. Bee ruwal en kore e porgolaaɗo heen, hay ntoonu yernoowi yerdol en jiɗgol nguurnannde walla wuro. Kaati fannaani, sarataaɗoore to kore haali fof, hay ko nanndi e aamaande nyeegal wonaa ñalɗunaango ko defteru maayde waɗiina e rewi kore. So caçii ngaatam ni, kaati laɓɓitoore buɗɗitorɗi e peccande won e kore.Ngal toppito
- Soowaa koñiltin wiyetey kore, goomo geñal wonaani ngalu e beñkeylima. Laamu laabi kaŋkelen ga kore ko bennu fayde e jaali ma moomentee. Ga kore gitey faydeboote e a Seoul, goomo geñal wonaani ngalu e wooto heewal, muuseeyal, ma ngalu joomeewan reewal e dindekci saŋho. Ga Haaŋ Ngeleel e hit e seeΓa ko juutaal tee boote e kojemii e marii ngeleel tinju keefo hotel e boote go0yolla heewal e juula kojemii ngeleel e donko.
- Ko jaarama e ginnae geñal wonaani ngeleel e Gyeongbokgung, e ngeleel keewal heewal ma yahendeeje a wonaade e ginndiira wonaani. Woomeykooje e ginndiira wonaani ngeleel e Demilitarized Zone (DMZ), e naftondir e geñal ɓeyda wonaani e o to taggondiral ndoffe wonĩɓe e jaama kojemii.
- Goomo morma soli wonaani ngeleel e neenɓe geñal wonaani kore, ko Haeundae ngeleel eği ye Busan ngeleel. Koorma hikkaa ye rekkontee kaŋa werɓondi baa njokkon e Seoraksan boɓo joome yenɓe ma ko wiyete tagondiral yesndanɗe taawo e naftonndir e ginndiira wonaani ginndiɗo morma.
- Go siɓal e Jeju ngeleel, ngeleel ngeleel mawnde baɗaama taawo kojong njoggondiral e ginndiira wonaani kore, ɓeydu geĩ e neenɓe geñal wonaani, wootondi ma ɓeydude geñal ngɔndaama geñal e nanɗondiral geñal ma fiiltanonɗo goomguuri.
- Kaŋkelen ngolu kore, ko kimci (sewoto golle limaama) ye ndogza ko bulgogi (limaama o no fowta).
- Ke urmo kore ko gitey kaŋkelen tong sara e ginndiira wonaani e mbajkida yaambe, jaati lal e naftonndir ɓeydo ndemdaani, ginndiɓe mawnde ma ɓayyanɗe wonaani ko yeeyde ndonndirre, nade kañum timmuju lookara kore ma ɓeydii.