Japan
Nihɔn ko yee jappan amatara. Yee wonde Wallafa niiɗan wiɗto e Asia Kertola. Nihɔn moofta mum ko hurɓa mbaydi 3 noo foti mbaydi. Nde mum jogora ɗuu: Honshu, Hokkaido, Kyushu, e Shikoku. Nihɔn rede wa jogorɗo sahaɗo e 126 tiimeede e hownii maa e neɗɗo wa wa Tokyo. Saande mum en tawaat maa en Jaapo. Saande mum en tawaat yen Jappan. Nihɔn jogoro de mboɗooɗenaake huunde yaawo. Waawde goɗngol e nguurɗam e hitaandeendi nii yoo joynde tummbi. Mboɗooɗennaana nde mum ne jaŋndaare e teledeente e konomii. Ndewore mum saŋkolla nguura e duusii nguurɓinooɓe, hono matannde, anndi e fundib.
Nguurndam
Cakkital Werteere e Japoŋ suɗnde heddii ɓennuɗe e goɗɗi ko kala. So sifaadeede, worgo Japoŋ hollinaa ŋudem e ɗiɗi mbele ko jiiloŋ-diin: jiilorgo, njangngo, borganngo e camoŋngo. Jiilorgo, heddii cakkital looweeri ko 15 njuleŋ fahareeni (59 njuleŋ celsius) e njangngo, heddii cakkital looweeri ko 25 njuleŋ fahareeni (77 njuleŋ celsius). Borganngo, heddii cakkital looweeri ko 20 njuleŋ fahareeni (68 njuleŋ celsius) e camoŋngo, heddii cakkital looweeri ko 5 njuleŋ fahareeni (41 njuleŋ celsius). Japoŋ ɓe njiyata ñalndaminde nde cakkital njiyaako goɗɗo, nde Hiyamijere e Inuuyere ko heddii haaɓde. Caggal faye, cakkital Werteere e Japoŋ nattinaama, kadi fuɗɗitaande gasiiɗe e sabuɗe so a wallita.Ngal toppito
- Mbaa fuɗaani daaɓe jiiriɗe to Japan, tuma hono enɗuɗinnde e jejenɗe njiytagol. Naaɓa tuma ko enɗuɗe kawrel maayo e rewootondirde to innde, waawaa-ɗaa kattanɗe e mere kopa tokiyo, njaɓɓitiiɗe njaajeendi tafiyaawe, raandi miijan konoɓe, e woni njoɓkaaji teraande e baanjitoronesi. Jooni fuɗɗorde kawrel to Japan wayi e kinɗe daaqde e leydi. E jiidaaji, nammbitiiɗe e fayɓi mo 'inɗe weltaare konoɓe e Saara Japan, waɗde e jiɗɗoore to Jaapo Alps, teedde njaafde mawndeeɓe, e njiylaaji mum enɗam artiiɗe e galleeji kelal. E mbaɗiima, Japan mbaɗa e wootere ngenndi kala, sabu ko innde naaɗa e bunndu, buruwe e firiiɓe wayi.