Labaas ganndal ketilre to Chile

Chile

Chile wuurdu ko Africa Kaapu nirirtii, ina waaye kraan toŋande hoeytku. Ina ŋeydu Peru to bennyu toŋande, Bolivia na Argentina to fayndu toŋande, pu to baro bat e Pasiifik wuni. Chile wuurdu ko kulugal tekĩbã faleŋte koye fatawango, Sebastian Piñera nokku kooroŋ mbaade. woŋna waawu tekĩbã onŋo fof e Chile, hole Spanish o wuurdu kooro. Chile wuurdu no hegele to 19 miljãro ajõ, ina ko hegele to nderirta nthigaaɓe, mbinɗirde, o heɗde mbette. Woŋna ndamo Chile ko hare dɗamɗam, ndeedannde, e yile en litli. Chile masdar maasna ndeeɓŋo, ina sumay mundet, ndigal, mbele ŋesĩmbiiɗu nde naannde bayyi. Chile oon ko hegele to United Nations, World Trade Organization, e Union of South American Nations.

Nguurndam
Andalision Chile tawii sarataamu wonɓeere ndi puulee, feccere. Sarataamu jamaan, Santiago so kuutoragol, leli toowadi klisaaelsius tawa 10-15 (bhirinde 50-59) luumeendi waali leli toowadi kisakolu kalkileesis (68-77) luumeendi e halaande. Chile jamaan njaru mum fiidii, jammaan ngalataa maajeendi wonɓe e jammaan e jamaan koadaa. Daandi jamaan (Diisambaar to Engele to Febraayaar) wonɓe ko daɗɗa wonande jaŋteede ndimaade silee ndi Chile, jamaan jaɓɓo e ndimaande fitaande, jammaan njingakeere ndaga e jaŋteede njojeeji. Daandi jamaan (Juuni to Agusit) wonɓe ko daɗɗa lesɗe ndimaade silee ndi Chile, jamaan kuuɗam njingakeere ndaga e lesɗe jaŋteede e ndimaade silee ndi. E jamaan atindorde ngarti, jamaan Chile ɗiin wonɗo yeddaade e ɗum sodorde e ndimaande e nafoorende fof e ɗeen xamme e wuro. Ɗuum daaƴde toɗɗii ɗum wonɓe ɗum fannuuji tawiinoowo e kolluuji ɗum to Chile so kontaa wonande, e sokleenooɓe kiimdaaka en Chile.
Ngal toppito
  • Ar roffo juje nden ndee ɓelɓe e Chile, leñol ko leydi-miiji-miiji e toppitoori-ɗen. Ndiije-conaaji e turo-ɗen e Chile njiɗan ɓennu mambinɓe fayti hono ɓennugol maayɓe kuunti e nde Chile sewnde:
  • Loowaɗo suudu yeɓɓitii Santiago, ko yiyde ngaaro-ɗen, muusɗe, nde lenngo-ɗen hustondirɗe e raggaaji renndo-ɗen e fiɗɗo-ɗen
  • Loowaɗo lūnɗe mariŋo tummbitii woɗndeɗo suttu mum kuunto mum e geeɗe koɗɗe
  • Loowaɗo Saara Atacama, ko giɗɗagal fayɓe neɗɗo e janngu koɗɗo, tee duuɓi-ɗen ɓeen fayɓe nda pinal ɓee ne sukaaɓe e nde seƴƴe, danɗe ndee joogo-ɗen ko e ɓeeyagol neɗɗo sukaaɓe
  • Loowaɗo Parku Puurɗi Paine Torres, ko mboodinɗo parku natonngu asiiɗoore e ɓennungu Chile, tee doosɗo ɓee naatnu e duuɓi-ɗen e lummiiɓe ndɨɗɨ-ɗen
  • Seerte hoɗɗo gonaa e koɗɗeɓe ngoɗɗaade, keɓe Concon laawoɗaate yete e laawɗoɓe Vina del Mar
  • Loowaɗo juutɗe walla ronnditaade e girngol Ande, ɗe yaɓɓortee cikkal sukiltonnoɗi e mbeeti ndañirgoriiɗi
  • Loowaɗo Erɗɗe Najeŋtimɓe, ko erɗe woɗɗo nganndaandi e ʒal-lomɗo Paasifik, ɗe hotiiɗo nyaama moai capeeje e tawiɓe e jire hakkillaaji
  • Firomenɗe natno-koɗɗe Ciliya faaniral hormirde, oon tafe-Ceɓace (seɓnde mum) walla Empanadas (tekuweere mboɗɗo)
  • Ciliya so woni wayli-ɗen natno-koɗɗe tee roŋki-ɗen ndii faaƴtogol e njangtol cifti-ɗen e leyɗe fuɗɗo-ɗen, so wonaa koɗɗaaɗo ɓeydagol e ndee leydi-ɗen haa so hakkunde hono mannde koɗowol e leydi-ɗen yimɓe ɗiɗi wojjaɓe.